Tiedote 21.3.2005, Hs-mielipidesivu
On muistettava, että yliopistolaitoksessa työskentelee erilaisissa
tukitoiminnoissa, mm. hallinto-, kirjasto-, kiinteistönhoito-, atk- sekä
opetukseen ja tutkimukseen liittyvissä tehtävissä parikymmentätuhatta muuhun
kuin opetushenkilöstöön kuuluvaa työntekijää, jotka myös ovat
palkkausjärjestelmäuudistuksen piirissä.
UPJ-työlle asetettiin tavoitteet työn alkaessa yliopistoissa reilut kymmenen
vuotta sitten. Työn edetessä kävi selvästi ilmi, että markkinoilla olevat
kaupalliset järjestelmät eivät sovellu siihen tehtäväkirjoon, mikä yliopistojen
henkilöstöllä on. Työnantajat ja järjestöt päätyivät siihen, että yliopistojen
käyttöön tehdään niiden omiin tarpeisiin perustuva itse rakennettu järjestelmä.
Lopuksi päädyttiin kahden erillisen järjestelmän ratkaisuun, muulle
henkilöstölle omansa ja opetushenkilöstölle omansa. Järjestelmät ovat
luonteeltaan hyvin erilaisia sekä työn vaativuuden arvioinnin että
henkilökohtaisen työstä suoriutumisen arvioinnin osalta.
UPJ-uudistusta ohjaa OPM:n neuvotteluryhmä, jossa jäsenenä on myös työnantaja.
Tämä ryhmä on antanut kohtuullisen yksiselitteiset ohjeet sekä arvioinnin
menettelytavoista että aikataulusta. Yliopistot ovat tästä huolimatta antaneet
omia ohjeita, jotka eivät kaikilta osiltaan noudata neuvotteluryhmässä
yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Vakavimpia ongelmia muun henkilöstön
näkökulmasta ovat muodostaneet yliopistoissa liikkuvat ohjeet, joilla ennen
tehtävänkuvauksen tekemistä ohjataan UPJ-vaativuusryhmiin sijoittumista muun
muassa nykyisen palkkatason, nimikkeen tai ammattialan perusteella. Myös
henkilökohtaisen työstä suoriutumisen arviointiin on annettu ennalta tiettyyn
suoritustasoon pakottavia ohjeita.
Arviointijärjestelmien käyttöönottoa on kritisoitu sen vaatiman työmäärän takia.
Kritiikkiin eivät kuitenkaan ole yhtyneet ne työyhteisöt, joissa
kehityskeskustelu on osa normaalia toimintaa. On osoittautunut, että
tämänhetkinenkin muun henkilöstön arviointijärjestelmämalli on oikein käytettynä
toimiva.
Oikein käytettynä UPJ on johtamisen väline, joka antaa mahdollisuuden palkita
yksilöä entistä oikeudenmukaisemmin ja tasa-arvoisemmin. Edellytyksenä on, että
UPJ:n soveltaminen tapahtuu yhteisesti sovittujen pelisääntöjen ja ohjeiden
mukaisesti sekä valtakunnallisesti että kussakin yliopistossa.
Uusien järjestelmien käyttöönotossa on aina kehittämisen varaa. Niin myös
UPJ:ssa. Kehittämistarpeita tuleekin kerätä tänä keväänä saatavien kokemusten
perusteella.
Järjestöt, Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry mukaan lukien,
ovat sitoutuneet kehittämistyöhön eikä perusteita prosessista vetäytymiseen
tässä vaiheessa ole. Yliopistoista tähän mennessä saatujen viestien perusteella
on kuitenkin tärkeää tarkkailla ensimmäisten arviointikierrosten toteuttamista
kriittisesti. Sen jälkeen on lopullisten ratkaisujen aika.
Kerttu Pellinen
Puheenjohtaja
Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry
Lisätietoja: puheenjohtaja Kerttu Pellinen, 050 377 7366
|
