|
Työsuojeluvaltuutetuille on saatava luottamusmiehiin rinnastettava arvostus ja asema työyhteisön asiantuntijana, vaatii Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry. Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö perustuu yliopistojen ja liittojen välisiin työsuojelun yhteistoimintasopimuksiin. Työsuojeluvaltuutettujen ajankäytöstä on sovittava selkeästi. YHL:n mielestä ajankäytöstä pitää saada lakitasolle määrittely.
Liiton mielestä ajankäytössä olisi otettava nykyistä paremmin huomioon eri tyyppiset työt, psyykkiset ja fyysiset kuormitustekijät, alueellinen kattavuus ja edustettavien määrä. Yliopistosektorilla työskentelee noin 60 prosenttia määräaikaisessa työ- tai virkasuhteessa. Määräaikaisuudet kuormittavat vakinaista henkilöstöä, muodostaen siten suuren ongelman. Tästä syystä on erittäin tärkeätä, että erityisesti henkisen työsuojelun ongelmiin kiinnitetään huomiota ajankäytön määrittelemisessä ja työsuojelukoulutuksessa.
Yliopistoissa toimintoja ja palveluja on ulkoistettu. Esimerkkinä siivous, jäljennepalvelut ja kiinteistönhoito. Lisäksi laboratorioissa työskentelee tutkimusryhmiä, joiden palkat maksetaan ulkopuolisesta projektirahoituksesta tai erillisen sektoritutkimuslaitoksen rahoista. Monet uudet yliopistorakennukset on rakennettu yhteisesti esimerkiksi kaupungin kanssa, jolloin samassa rakennuksessa työskentelee sekä yliopiston, kaupungin että muiden sektoritutkimuslaitosten työntekijöitä. Yhteisen työpaikan työsuojelutoiminnan käytännöt tulee sopia yhdessä työpaikan toimijoiden kesken. Tästä syystä YHL edellyttää, että yhteisen työpaikan valvonta on laissa määriteltävä linjassa uuden työturvallisuuslain määräysten kanssa.
YHL edellyttää, että työnantajan edustajien ja työsuojelupäällikön pätevyys työsuojeluasioissa on määriteltävä velvoittavasti uudessa laissa. Työnantajan ja työsuojelupäällikön tehtävät ja vastuut työsuojeluasioissa vaikuttavat työsuojelun valvontaan ja ovat työturvallisuuslain mukaan kiistattomia. Työsuojelupäällikölle on varattava riittävä ajankäyttö ja resurssit, että hän pystyy selviytymään tehtävästä. Liitto näkee tärkeänä työsuojelun yhteistoiminnan osalta, että esimiehet ja koko työyhteisö perehdytetään työsuojeluun hyvin.
Nykyisessä työsuojelun valvontalaissa on vain kategorisia määräyksiä työsuojelun valvonnasta. YHL: mielestä valvonnan toimintatapoja on kehitettävä ja ennaltaehkäisevä valvontatoiminta on määriteltävä vahvemmin lakia uudistettaessa. Erityisesti työsuojeluvaltuutetun ja työterveyshuollon roolit valvonnan kehittämisessä on liiton mielestä otettava paremmin huomioon.
Uusi työturvallisuuslaki astui voimaan tämän vuoden alussa. Lain uudistamisen yhteydessä sovittiin monista muiden lakien uudistamistarpeista. Käytännön työsuojelun kannalta merkittävintä on meneillään olevan työsuojelun valvontalain (Laki työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa 131/1973) uudistaminen. Lain valmistelu tapahtuu kolmikantayhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
|