|
||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||
 |
|
|
|
||
|
Säännöt Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto - Nimi ja kotipaikka 1 § Yhdistyksen nimi on Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto - Universitetens och forskningssektorns personalförbund YHL ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Tarkoitus 2 § Liitto toimii Suomen yliopistojen ja niiden läheisessä yhteydessä toimivien yksiköiden sekä opetus- ja tutkimusalan muiden laitosten ja yksiköiden henkilökunnan muodostamien ammatillisten yhdistysten keskusjärjestönä. Liiton tarkoitus on edistää ja valvoa näiden yhdistysten ja niiden jäsenten oikeudellisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja sekä edistää jäsenistön hyvinvointia työssä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto tekee esityksiä ja aloitteita, neuvottelee, laatii selvityksiä, antaa lausuntoja sekä harjoittaa tiedotus-, julkaisu- ja koulutustoimintaa. Toimintansa tukemiseksi liitto perii jäsenmaksuja sekä voi vastaanottaa avustuksia ja lahjoituksia, järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä, hankkii ja omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä. Luvanvaraista toimintaansa varten liitto hankkii lainsäädännön edellyttämän luvan. Liitto voi perustaa palkkausasioiden ja jäsenkunnan etujen ajamista varten rahastoja, joita koskevat määräykset annetaan liittokokouksen hyväksymissä ohjesäännöissä. Ohjesäännön muuttamisesta tai rahaston purkamisesta päättää liittokokous vähintään 3/4 enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. 3 § Jäsenet Liiton jäseneksi voidaan hakemuksesta ottaa edellä 2 §:ssä tarkoitettu rekisteröity yhdistys. 4 § Hakemus liiton jäseneksi on tehtävä hallitukselle. Hakemukseen on liitettävä yhdistyksen säännöt ja ilmoitus jäsenmäärästä. Jos yhdistyksen säännöt eivät ole ristiriidassa liiton sääntöjen kanssa, hallitus voi hyväksyä yhdistyksen liiton jäseneksi. Päätöksestä on annettava kirjallinen tieto yhdistykselle. 5 § Jäsenyhdistysten tulee toimia liiton sääntöjen ja tarkoituksen mukaisesti, noudattaa näihin sääntöihin perustuvia liittokokouksen, liittovaltuston ja hallituksen päätöksiä sekä edistää kaikin tavoin toiminnassaan liiton tarkoitusperiä. 6 § Jäsenyhdistyksen velvollisuutena on mm:
7 § Jäsenyhdistyksen, joka on päättänyt erota liiton jäsenyydestä, tulee ilmoittaa päätöksestään kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittaa erosta liittovaltuuston tai liittokokouksen pöytäkirjaan. Eroamisilmoituksen tulee perustua yhdistyksen kokouksen päätökseen, josta on esitettävä asianmukainen pöytäkirjan ote. Jos jäsenyhdistys jättää täyttämättä velvollisuutensa liittoa kohtaan tai menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella vaikeuttaa huomattavasti liiton toimintaa, voi hallitus erottaa sen liiton jäsenyydestä. Jäsenyhdistys voi 30 päivän kuluessa tiedon saamisesta valittaa erottamispäätöksestä kirjallisesti liiton hallitukselle, jonka tulee saattaa erottamispäätös varsinaisen liittokokouksen tai liittovaltuuston varsinaisen kokouksen ratkaistavaksi sen mukaan kumpi ensinnä seuraa. Jäsenyhdisyksen erottua tai tultua erotetuksi sen velvollisuudet liittoa kohtaan lakkaavat. Se on kuitenkin velvollinen suorittamaan liitolle jäsenmaksut siltä kalenterivuosipuoliskolta, jonka kuluessa eroamisilmoitus tai erottamispäätös on tehty. Jäsenyhdistyksellä, joka eroaa tai erotetaan liitosta, ei ole mitään oikeutta liiton omaisuuteen. 8 § Liiton hallintoelimet Päätäntävalta liiton asioissa on liittokokouksella. Liittokokousten välisenä aikana päätäntävaltaa käyttää liittovaltuusto. Liiton asioita hoitaa ja sen toimintaa johtaa liiton hallitus. 9 § Liittokokokous Varsinainen liittokokous pidetään joka neljäs vuosi syys-marraskuussa. Ylimääräinen liittokokous pidetään, milloin liittovaltuusto tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 1/10 jäsenyhdistyksistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti hallitukselta vaatii. Kokouksen ajan ja paikan määrää hallitus. Jäsenyhdistysten vaatima liittokokous on kutsuttava koolle 60 päivän kuluessa siitä, kun vaatimus on kirjallisesti tehty. 10 § Äänivaltaa liittokokouksessa käyttävät jäsenyhdistysten valitsemat edustajat. Tätä varten tulee edustajalla olla jäsenyhdistyksen antamana valtakirjana ote sen kokouksen pöytäkirjasta, jossa hänet valittiin edustajaksi. Liiton hallituksen jäsen tai varajäsen ei voi toimia liittokokousedustajana. Yhdistyksen on ilmoitettava liittokokousedustajiensa nimet liitolle viimeistään 10 päivää ennen liittokokousta. Kullakin edustajalla on liittokokouksessa yksi ääni. Edustajan tulee olla liittoon kuuluvan yhdistyksen varsinainen jäsen. 11 § Liittokokoukseen on kukin jäsenyhdistys oikeutettu lähettämään yhden edustajan jäsenmääränsä kutakin alkavaa 50-lukua kohti sekä jäsenluvun ylitettyä 500 yhden edustajan kutakin alkavaa 100-lukua kohti. Millään jäsenyhdistyksellä ei kuitenkaan saa olla enmpää kuin 40 % läsnäolevista äänistä. Jäsenyhdistyksen jäsenmääränä pidetään sen jäsenmaksunsa suorittaneiden varsinaisten jäsenten kokonaislukumäärää edellisen kalenterivuoden lopussa. Yhdistys, joka liittyy jäseneksi liittoon, saa äänioikeuden liittymishetkellä olevan jäsenmaksuvelvollisten varsinaisten jäsenten luvun mukaan. Hallitus ilmoittaa viimeistään toukokuun aikana kullekin jäsenyhdistyksille, kuinka monta edustajaa se on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen. 12 § Kutsu liittokokoukseen toimitetaan jäsenyhdistyksille kirjeitse. Varsinaiseen liittokokoukseen on kutsu lähetettävä vähintään 15 päivää ja ylimääräiseen liittokokoukseen vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava asiat, jotka kokouksessa otetaan käsiteltäväksi. Kutsuun on liitettävä jäsenyhdistysten esitykset varustettuna liiton hallituksen lausunnolla. Muu asia voidaan ottaa liittokokouksen käsiteltäväksi ja päätettäväksi vain siinä tapauksessa, että hallitus tekee siitä kokouksen alussa esityksen ja että erimielisyyden sattuessa vähintään (3/4) kolme neljäsosaa äänestykseen osalllistuneista edustajista sitä kannattaa. Yhdistyslain 24 §:ssä mainituista asioista ei kuitenkaan voida päättää, ellei niistä ole kokouskutsussa mainittu. Jäsenyhdistyksen, joka haluaa asian ottamista käsiteltäväksi varsinaisessa liittokokouksessa, on tehtävä siitä perusteltu kirjallinen esitys liiton hallitukselle kaksi (2) kuukautta ennen liittokokousta. 13 § Liittokokouksen avaa liiton puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista, taikka heidän estyneinä ollessaan hallituksen iältään vanhin läsnä oleva jäsen, jonka johtaessa puhetta kokous toteaa laillisuutensa ja päätösvaltaisuutensa ja valitsee itselleen puheenjohtajat. 14 § Varsinaisen liittokokouksen tehtävänä on:
15 § Liittovaltuusto Liittovaltuusto päättää liiton asioista, paitsi niistä, jotka näiden sääntöjen mukaan kuuluvat liittokokoukselle tai joista liittokokous on tehnyt päätöksen. Liittovaltuuston kokous on joko varsinainen tai ylimääräinen. Varsinainen liittovaltuuston kokous pidetään syys-marraskuussa niinä vuosina, jolloin ei pidetä varsinaista liittokokousta. Niinä vuosina, jolloin pidetään varsinainen liittokokous, käsitellään liittovaltuustolle kuuluvat asiat varsinaisessa liittokokouksessa. Liittovaltuuston ylimääräinen kokous pidetään milloin liiton hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi viidesosa (1/5) liittovaltuuston varsinaisista jäsenistä tai yksi kymmenesosa (1/10) liiton jäsenyhdistyksistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti hallitukselta vaatii. Kokouksen ajan ja paikan määrää hallitus. Jäsenyhdistysten vaatima liittovaltuuston kokous on kutsuttava koolle 30 päivän kuluessa siitä, kun vaatimus on kirjallisesti esitetty. 16 § Liittovaltuuston jäsenet valitaan jäsenyhdistysten asettamista ehdokkaista siten, että jäsenyhdistyksestä, jonka jäsenluku on alle 200 valitaan yksi varsinainen jäsen, jäsenyhdistyksestä jonka jäsenluku on 200-400 kaksi varsinaista jäsentä sekä jäsenyhdistyksestä, jonka jäsenluku on yli 400, edellä mainittujen kahden varsinaisen jäsenen lisäksi jokaiselta ensimmäisen 400-luvun jälkeen alkavalta 400-luvulta vielä yksi varsinainen jäsen. Liittovaltuustoon valitaan varsinaisia jäseniä vastaava määrä varajäseniä. Varajäsenet eivät ole varsinaisten jäsenten henkilökohtaisia varajäseniä. Liittovaltuuston varsinaisen jäsenen paikkaa ei kuitenkaan voi täyttää toisen jäsenyhdistyksen piiristä valitulla varajäsenellä. Liittovaltuuston jäsenet valitaan varsinaisten liittokokousten väliseksi ajaksi. Liittovaltuuston jäsenen tulee olla jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen. Jos tämä edellytys lakkaa, asianomaisen on erottava liittovaltuustosta. Liiton hallituksen jäsentä tai varajäsentä ei voida valita liittovaltuuston jäseneksi tai varajäseneksi. Liittovaltuusto on päätösvaltainen kun vähintään puolet sen jäsenistä on kokouksessa läsnä. 17 § Kutsu varsinaiseen liittovaltuuston kokoukseen on hallituksen toimitettava kirjallisesti liittovaltuuston jäsenille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kutsu ylimääräiseen liittovaltuuston kokoukseen on toimitettava kirjallisesti vähintään viisi päivää ennen kokousta. Jäsenhdistyksellä tai liittovaltuuston jäsenellä on oikeus saada käsiteltäväksi esittämiään asioita liittovaltuustossa. Asioista on tehtävä perusteltu kirjallinen esitys liiton hallitukselle kaksi (2) kuukautta ennen liittovaltuuston kokousta. Kokouksen esityslista ja jäsenten tekemät esitykset varustettuna liiton hallituksen lausunnolla sekä mahdollisuuksien mukaan muut kokousasiakirjat on toimitettava liittovaltuuston jäsenille kokouskutsun yhteydessä sekä tiedoksi liiton jäsenyhdistyksille. 18 § Liittovaltuuston kokouksen avaa liittovaltuuston puheenjohtaja, hänen ollessa estynyt varapuheenjohtaja tai heidän estyneinä ollessaan liiton puheenjohtaja. Mikäli liittovaltuuston puhenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat estyneitä, valitsee kokous keskuudestaan puheenjohtajan. Liittovaltuuston varsinaisen kokouksen tehtävänä on:
Eronneen hallituksen jäsenen tai varajäsenen tilalle on valittava uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi eroamista lähinnä seuraavassa liittovaltuuston varsinaisesa tai ylimääräisessa kokouksessa. Asiasta on tällöin kokouskutsussa mainittava. Liittovaltuuston varsinaisessa tai ylimääräisessä kokouksessa voidaan esityslistassa mainitsemattomista asioista päättää vain, mikäli hallitus esittää ne päätettäväksi. 19 § Äänestys liiton kokouksissa Äänestys liittokokouksessa ja liittovaltuuston kokouksessa on avoin. Jos joku äänioikeutetuista ennen äänestyksen toimeenpanoa vaatii suljettua äänestystä ja sitä on kannatettu, on äänestys toimitettava suljetuin lipuin. Äänestyksessä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö, paitsi 2, 12, 27, 28 ja 29 pykälissä mainituissa tapauksissa ja liiton puheenjohtajaa valittaessa. Tullakseen valituksi liiton puheenjohtajaksi ehdokkaan on saatava yli puolet annetuista äänistä. Mikäli ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan toinen äänestys kahden ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saaneen kesken. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Äänten mennessä tasan voitaa se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa ja suljetussa lippuäänestyksessä, joissa arpa ratkaisee. 20 § Liittoäänestys Milloin liittokokousten välillä ilmenee asioita, joiden ratkaisu vaatii liittoon kuuluvien jäsenyhdistysten tai näiden henkilöjäsenten mielipiteen selville saamista, hallitus tai liittovaltuusto voi toimeenpanna neuvoa-antavan jäsenäänestyksen. Jäsenäänestys suoritetaan tarkoin määritellyistä vaihtoehdoista. Jäsenäänestys toimitetaan hallituksen tai liittovaltuuston määräämänä aikana ja liittovaltuuston vahvistamien yleisohjeiden mukaisesti. Jäsenäänestyksen tapahduttua päättää liittovaltuusto tai hallitus niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä. 21 § Hallitus Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi sekä 17 muuta varsinaista jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Hallituksen muun jäsenen kuin puheenjohtajan tulee olla liiton jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen. Mikäli tämä edellytys lakkaa, asianomaisen on erottava hallituksesta. Hallituksen tulee mahdollisimman pian liittokokouksen jälkeen valita keskuudestaan 2-4 varapuheenjohtajaa, joita kutsutaan liiton varapuheenjohtajiksi sekä asettaa keskuudestaan hallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelua varten työvaliokunta. Liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat muodostavat liiton puhemiehistön. Hallitus voi asettaa lisäksi tarpeelliseksi katsomansa valiokunnat, toimikunnat ja työryhmät valmistelemaan ja hoitamaan ne asiat, jotka hallitus antaa. Hallitus kokoontuu liiton puheenjohtajan tai jommankumman varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen kun puheenjohtajan tai jommankumman varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänestys hallituksessa on avoin. Vaalit toimitetaan umpilipuin. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee. Liittovaltuuston puheenjohtajalla on hallituksen kokouksissa läsnäolo ja puheoikeus. 22 § Hallituksen tulee huolellisesti hoitaa liiton asioita ja johtaa sen toimintaa yhdistyslain ja liiton sääntöjen mukaisesti. Hallituksen tehtävänä on mm:
23 § Työtaistelu Päätöksen liiton työtaisteluun ryhtymisestä ja työtaistelun lopettamisesta tekee liittovaltuusto tai sen valtuuttamana hallitus. Päätökset ovat jäsenyhdistyksiä sitovia. 24 § Tilit ja tilintarkastus Liiton tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätösasiakirjat tulee jättää tilintarkastajille maaliskuun 15. päivään mennessä. 25 § Tilintarkastajien tulee tarkastaa liiton hallintoa sekä liiton tilit ja varat. Tarkastuksestaan heidän on annettava hallitukselle ennen maaliskuun loppua kirjallinen kertomus, jonka tulee sisältää mahdolliset muistutukset ja huomautukset sekä lausunto tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille. 26 § Erinäisiä säännöksiä Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtajat kukin yhdessä sihteerin kanssa tai hallituksen kulloinkin erikseen määräämä toimihenkilö tai toimihenkilöt. 27 § Liitto voi kutsua liitossa pitkäaikaisesti ja erittäin ansiokkaasti toimineen henkilön kunniapuheenjohtajakseen. Päätöksen asiasta tekee varsinainen liittokokous hallituksen esityksestä. Tällaisen päätöksen tekemiseen vaaditaan, että sen puolesta on annettu vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänestykseen osallistuneiden edustajien äänimäärästä. Kunniapuheenjohtajana voi olla vain yksi henkilö kerrallaan. Kunniajäseneksi voi liittokokous hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka on erityisen huomattavasti edistänyt tai tukenut liiton tarkoitusperien toteuttamista. Liitolla on jäsenmerkki sekä hopeinen ja kultainen ansiomerkki. Jäsenmerkin voi jokainen liiton jäsenyhdistyksen jäsen lunastaa itselleen. Ansiomerkin myöntää liiton hallitus tarkoitukseen vahvistamiensa ohjesääntöjen mukaisesti. 28 § Sääntöjen muutos Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia vain liittokokouksen päätöksellä, ja tällöin vaaditaan, että muutoehdotusta kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestykseen osallistuneista edustajista. 29 § Liiton purkaminen Liiton purkamiseen vaaditaan kahden vähintään 30 päivän väliajoin pidetyn liittokokouksen yhtäpitävä päätös. Kummassakin kokouksessa on vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestykseen osallistuneista edustajista sitä kannatettava. Liiton purkautuessa jäljelle jääneet varat on luovutettava näiden sääntöjen 2 §:n mukaiseen tarkoitukseen. Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry:llä on liiton sääntöjen mukaan jäsenmerkki, hopeinen ja kultainen ansiomerkki. Jäsenmerkin ovat oikeutettuja lunastamaan liiton jäsenyhdistysten varsinaiset jäsenet. Ansiomerkin myöntää liiton hallitus omasta tai jäsenyhdistyksen tekemästä esityksestä seuraavien sääntöjen mukaisesti. 1 § Hopeinen ansiomerkki Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää liiton jäsenyhdistyksen jäsenelle, joka on osallistunut aktiivisesti jäsenyhdistyksen toimintaan yhdistyksen eri tehtävissä vähintään viiden vuoden ajan. Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää myös liiton toimihenkilölle. 2 § Kultainen ansiomerkki Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää liiton jäsenyhdistyksen jäsenelle tai liiton toimihenkilölle, joka on toiminut aktiivisesti yhdistys- ja liittotyössä vähintään kymmenen vuotta. Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää erityisistä syistä myös liiton ulkopuoliselle henkilölle. Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää vain hopeisen ansiomerkin saaneelle, liiton ulkopuolista lukuunottamatta. 3 § Merkin luovuttaminen Kultainen ansiomerkki luovutetaan vain varsinaisen liittokokouksen yhteydessä. Hopeinen ansiomerkki voidaan luovuttaa myös liittovaltuuston kokouksessa tai jäsenyhdistyksen vuosikokouksessa tain muun juhlatilaisuuden yhteydessä. 4 § Muut määräykset Hopeiseen ja kultaiseen ansiomerkkiin liittyy omistuskirja, jossa mainitaan saajan nimi, ansiomerkin järjestysnumero ja luovutuspäivä. 5 § Ohjeet ansiomerkin hakemisesta sekä tarkemmat määräykset ansiomerkin myöntämiseen vaadittavasta toiminnasta antaa liiton hallitus. 6 § Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia vain YHL:n hallituksen yksimielisellä päätöksellä. Nämä säännöt on hyväksytty YHL:n hallituksen kokouksessa 2. päivänä lokakuuta 1987. |
|
|
|||
 |
|||||