|
Voit vaikutta omiin työoloihisi, työhösi ja moneen muuhun omaan ja yhteisösi asiaan
Yhteistoimintajärjestelmä on ammattijärjestöjen aloitteesta luotu mekanismi työyhteisöjen vaikuttamis-, viestintä-, vuorovaikutus- ja johtamisjärjestelmäksi. Tavoitteena on ollut em. tärkeiden asioiden edistäminen organisaatiossa.
Yhteistoiminta perustuu vuonna 1998 säädettyyn ja myöhemmin paranneltuun valtion yhteistoimintalakiin (=VYTL), valtion yleiseen yhteistoimintasopimukseen ja kussakin organisaatiossa tarkemmin paikallisella yhteistoimintasopimuksella sovittuihin pelisääntöihin. Paikalliset sopimukset löytyvät joko kunkin organisaation www-sivuilta ja / tai yhteistoimintasopimus on oltava jossakin sovitussa paikassa organisaatiossa kaikkien saatavilla ja nähtävänä.
Päätöksenteon valmisteluun vaikuttaminen
Yhteistoiminnan perusidea on se, että henkilöstö voi vaikuttaa itseään ja yhteisöään koskevaan päätöksentekoon jo asioiden mahdollisimman varhaisessa valmisteluvaiheessa. Yhteistoiminnassa käsiteltävien asioiden kirjo on laaja (VYTL 7 § ja yleinen sopimus 6 § sekä kunkin organisaation sopimuksessa erikseen määrätyt asiat). Em. laissa ja sopimuksissa on säädetty ja määrätty siitä, miten yhteistoimintamenettely tulee eri asioiden osalta suorittaa. Erityisen tarkat säädökset ja määräykset on niissä tapauksissa, joissa henkilöstöä joudutaan tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanomaan tai lomauttamaan. Käsiteltävien asioiden piiriin kuuluu mm. tehtäväjärjestelyt, virkojen ja toimien perustamiset ja niiden nimien muutokset, työaikajärjestelyt, toiminta- ja taloussuunnitelmat, kaikkinaiset rationalisointi- ja kehittämishankkeet, uusien toimintojen käynnistäminen, palvelujen ostaminen ulkopuolelta ja toimintojen ulkoistamiset, tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanominen ja niihin liittyvät uudelleen kouluttamis- ja sijoittamisvelvoitteet jne. Yhteistoiminnan piiriin eivät kuulu sen sijaan sellaiset asiat, joista neuvotellaan ja sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksin, eli palvelussuhteenehdot. Nämä asiat ovat siis vielä varmemmalla pohjalla, ne ovat sopimustoiminnan piirissä.
Yhteistoiminnassa on työnantajalla sekä yleinen että asiakohtainen tiedottamisvelvollisuus, joka tulee hoitaa kussakin organisaatiossa joko laissa tai sopimuksessa sovitulla tavalla.'
Yhteistoiminnan toteuttaminen kuuluu työnantajan velvollisuuksiin ja vastuu yhteistoimintamenettelyjen käymisestä onkin usein annettu kunkin asian valmistelijalle. Myös työntekijät voivat tehdä aloitteen yhteistoiminnan käynnistämisestä.
Yhteistoiminnan laiminlyömisestä seuraa lain mukaan rangaistuksena sakko, jos työnantaja jättää tahallaan tai huolimattomuudesta käymättä yhteistoimintamenettelyn, laiminlyö tiedottamisvelvoitteen, tiedottamisen ulkopuolisen työvoiman käytöstä eräissä tilanteissa tai ei anna vapautusta henkilön edustajille yhteistoimintamenettelyn käymistä varten. Lisäksi työntekijä voi lain mukaan saada hyvitystä, jos yhteistoimintamenettely on tahallisesti tai huolimattomuudessa jätetty noudattamatta osa-aikaistamis-, irtisanomis- ja lomauttamistilanteissa.
Yhteistoiminta rakentuu yleensä luottamusmiesjärjestelmän varaan. Organisaatiokohtaisissa sopimuksissa yhteistoiminnan järjestämisestä on sovittu hyvinkin yksityiskohtaisesti.
Tutustu valtion yhteistoimintalakiin, yleiseen sopimukseen ja ennen kaikkea organisaatiosi omaan sopimukseen. Sen saat myös luottamusmieheltäsi.
|
