|
YHL:n ja valtion sektorin neuvottelujärjestömme, Pardian tavoitteena on valtion, eli edustamiemme alojen henkilöstön palkkauksen jälkeenjääneisyyden korjaaminen, uuden jälkeenjääneisyyden estäminen ja suhteessa muihin sektoreihin myös kilpailukykyisen palkkauksen kehittäminen jäsenistöllemme. Keskestä on myös organisaation sisäisten palkkasuhteiden oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo palkkauksessa eli sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä.
Vuonna 1999 toteutettu Tilastokeskuksen tekemä valtion palkkaseurantaselvitys (VALPAS) osoitti, että valtion henkilöstön palkat ovat muista sektoreista keskimäärin 6- 9 % jäljessä. Jälkeenjääneisyys, jonka suuruus vaihtelee ammattiryhmittäin, koskee kaikkia edustamiamme aloja. Em. tavoitteiden korjaamiseksi tarvitaan erillinen "Valtion palkkaohjelma", jossa elementteinä ovat mm. oikein mitoitetut ja painotetut yleiskorotukset, erilliset korjauserät, uudet palkkaperusteet eli työn vaativuuteen ja henkilökohtaiseen osaamiseen ja suoriutumiseen perustuvat palkkajärjestelmät, tulospalkkaus, hyvin järjestetty palkkaseuranta jne. Yksityiskohtaiset tavoitteet tarkistetaan sopimuskierroksittain.
Palkkaperusteiden uudistaminen
Tärkeä keino em. tavoitteiden saavuttamisessa on palkkaperusteiden uudistaminen siten, että palkka perustuu työn todelliseen vaativuuteen ja henkilökohtaiseen osaamiseen ja suoriutumiseen, ei nimikkeeseen kuten nykyisin.
YHL:n tavoitteena onkin oikeudenmukainen, avoin ja kannustava, koko henkilöstöä koskeva uusi palkkausjärjestelmä, joka on palkkaperusteiltaan yhtenäinen kaikissa yliopistoissa. Palkkausjärjestelmän tulee edistää tavoitetta "sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä" . Tällöin sen tulee olla kaikilta osiltaan eri sukupuolia ja henkilöstöryhmiä syrjimätön. Henkilöstön tulee myös olla mukana tasavertaisesti uuden palkkausjärjestelmän kaikkien osien kehittämisessä ja järjestelmän soveltamisessa.
Uudessa palkkausjärjestelmässä suurin palkkatekijä on työn vaativuuteen perustuva palkanosa. Toinen merkittävä palkanosa on henkilökohtainen palkanosa, jonka tärkeimpiä tekijöitä ovat henkilökohtainen suoriutuminen ja osaaminen sekä em. oleellisesti liittyvä kokemuksesta palkitseminen.
Työn vaativuuden arviointijärjestelmän tulee olla analyyttinen ja perustua yliopistoissa ja virastoissa tehtävän työn monipuoliseen analysointiin ja tietoon työstä ja sen sisällöstä. Arviointijärjestelmän tulee olla yhteinen koko henkilöstölle ja ottaa huomioon kattavasti ja tasapuolisesti kaikkien organisaatiossa esiintyvien töiden keskeiset piirteet. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että arviointijärjestelmään sisältyvät yliopistojen ja virastojen asiantuntija-, palvelu- ja ylläpitotyölle ominaiset vaativuustekijät: tieto- ja taitovaatimukset, käytännön vastuu sekä rasitustekijät ja työolot. Järjestelmässä tulee olla mukana myös ne organisaation kannalta välttämättömät, mutta tällä hetkellä palkkaperusteina tunnistamattomat vaativuustekijät, joista monet ovat tyypillisiä juuri em. töille.
Henkilökohtaisesta suoriutumisesta palkitsevan järjestelmän arviointikriteerien tulee tukea tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmää. Myös tämän järjestelmän tulee olla analyyttinen, avoin ja syrjimätön.
Uuteen palkkausjärjestelmään siirryttäessä kenenkään palkka ei voi laskea. Palkkausjärjestelmän tulee turvata palkkakehitys pitemmällä tähtäimellä yli pelkkien yleiskorotusten.
YHL:n ammattialakohtaiset toimikunnat ovat selvittäneet ansiokkaasti kukin oman työnsä luonnetta. Töiden kuvailu tapahtuu mm. työn osaamis-, itsenäisyys-, rasitus- ym. vaatimusten kautta.
|
